Vasemmassa kuvassa näkyy päärakennus ja oikeassa kuvassa pihamiljöö.
Ei ollutkaan mikään tavallinen park and grab tyylinen reissu, tässä on lokit joissa kerromme kuinka kävi:
TGun_10:
Olipas varmaan jännittävin kätköreissu ikinä ja vielä näin Halloween yönä. Saavuimme siis Prv.ED:in kanssa kyseiselle talolle ja huomasimme oitis sisällä liikkuvan hahmoja sekä valojen välkettä, emme olisi yksin. Mietimme hetken, miten kätköä olisi parasta lähestyä ja etenkin mistä suunnasta. Suorin reitti portista pihan läpi suoraan gps osoittamalle kätköpaikalle oli heti pois laskuista, koska juhlaväki kävi pihalla tämän tästä tupakoimassa. Päätimme jättää auton juhlavieraiden auton joukkoon ja pidimme mielessä "Mitä vähemmän valossa, sen parempi". Ensiksi kävelimme valaistua tietä pitkin kuin ketkä tahansa ohikulkijat, mutta varjoihin päästyämme pujahdimme äkkiä metsän suojiin ja erään tönön taakse. Ylitimme aidan. Samalla huomasimme saaneemme pahan vastuksen, nimittäin kahisevat lehdet maassa kuuluisivat muuten niin hiljasena iltana kilometrin päähän. Olimme siis jo pihapiirissä molemmat selät seinään vasten painautuneina ja Prv.ED meistä edempänä kurkisti hitaasti kulman taakse. Siellä oli noin 15 metrin päässä kaksi tummaa henkilöä, toinen selin meihin. Tässä vaiheessa olisi parasta vain odottaa kunnes tie on vapaa. Mutta ei...EI KAI... huomasimme talon toisesta päädystä tulevan mieshenkilön kävelevän suoraan meihin päin kiertäen talon kulman ja menevän etupihalle. Vedimme huput eteen ja painauduimme seinää vasten. Hän vilkaisi meidän suuntaan, sydän pamppaillen luotimme etteihän näe meitä. Miten hän edes voisi kun olimme pimeässä ja mustat päällä. Piti vain luottaa ettei hän näe. Talon edusta oli siis nyt tukittu ja päätimme perääntyä takaisin aidan yli kahisevista lehdistä huolimatta. Tässä vaiheessa tilanne tuntui epätoivoiselta, mutta ei toki mahdottomalta. Prv.ED kurkisteli jälleen kaumpaa tilannetta ja oli valmiina antamaan käsimerkin, kun voisimme juosta kahden talon välistä päästäksemme etenemään. Yhtäkkiä toinen miehistä sanoi jotain toiselle, ja selin ollut mies kääntyi meitä kohti. Lähdimme molemat juoksemaan ripeästi mutta mahdottoman äänettömästi etäämmälle. He saattoivat nähdä meidät, mutta he eivät voineet olla näkemästään täysin varmoja, korkeintaan vainoharhaisia. Päädyimme kiertämään täysin toisesta suunnasta kuin mihin olimme automme jättäneet. Äkkiä puikkelehdimme valoista varjojen suojiin ja etenimme nopeasti lähelle pihan perällä olleita autoja. Prv.ED piti läheistä taloa "piikillä" samalla etsien mahdollisimman helppoa reittiä oksaisten pensaiden läpi. Yhtäkkiä huomasin noin reilun 10m päässä mieshenkilön jonka kasvot kiiluivat valossa. Hän ei onneksemme katsonut meihin vaan oli menossa autollensa. Katsoin Prv.EDiä ja hän liikkui eteenpäin. Mietin miten saisin häneen nopeasti huomion, ennenkuin olisi liian myöhäistä. Tein suullani nopeasti suhahtavan äänen. Prv.ED katsoi minuun ja näytin kädellä matalaksi. Mies ei huomannut meitä vaan meni istumaan autoonsa. Katselimme puskista noin 10m päästä ja odotimme koska hän lähtee. Hetken päästä hänen kyyditettävänsä tuli ja reitti oli sieltä osin selvä. Skannasin vielä pikaisesti parkkialueen ja Prv.ED pyrähti aukean poikki suoraan kätkötalon viereen ja meni makaamaan. Katsoin vielä kertaalleen ettei alueella vain ollut meidän huomiotta jääneitä henkilöitä. Reitti oli selvä ja minä pyrähdin saman talon viereen. Tuskin edes erotin pimeästä Prv.ED:in makaavan lähes jalkojeni juuressa. Nyt meidän ja etupihan välissä oli talo. Pikainen tsekkaus GPS:tä ja totesimme oleva kätkön tuntumassa. Eikun etsimään. Sovimme Prv.ED:in kanssa, että hän ilmoittaa valosignaalilla mahdollisista lähestyvistä henkilöistä. Kopeloin hetken kunnes kätkö oli hyppysissäni. Leikki ei kuitenkaan vielä ollut ohi. Huomasin Prv.ED:in, joka oli noin parin metrin päässä minusta väläyttelevän valoa, puhua ei missään nimessä voinut. Ajattelin että kunhan sohii vahingossa. Sitten hän huitoi nopeasti kädellä ja kierähti talon alle. Ajattelin että ei kai vaan....Kyllä, näin talon alta henkilön lähestyvän kulman takaa. Sammutin äkki fikkarin valon. Henkilö oli askeleen päässä talon kulmalta kun minä olin vielä kyykyssä talon seinän vieressä, heittydyin maahan ja kierähdin samalla sekunnilla talon alle, kun henkilö astui kulman ohi. Olimme hiirenhiljaa peräkkäin makaamassa talon alla. Ajattelimme että nyt paljastuimme. Henkilö katseli hetken seinää pitkin ja etsi sitten paikkaa. Hän tuli lopulta noin reilun metrin päähän Prv.ED:ista ja alkoi virtsaamaan talon pylvästä vasten. Ajattelin että jos vielä tulee lähemmäs niin kohta kastumme ja olisi pakko viheltää peli poikki. Siinä hän aikansa teki tarpeitaan, ollen autuaan tietämätön että muutaman metrin päässä hänestä on kaksi tuiki tuntematonta henkilöä, suoraan hänen jalkojensa juuressa. Henkilö poistui takaisin talolle hetken päästä ja minä puolestani hennossa fikkarin valossa rustasin nimemme lokivihkoon. Purkki takaisin paikalleen ja katsoimme vielä reitin selväksi. Pyrähdimme talojen välistä aina kohti autoja. Homma oli selvitetty kunnialla. Olipahan varsinainen Halloween kätköilta. Tämän muistaa varmasti pitkään [8D] [:D]
TFTC!
Prv.ED:
Meillä oli kyllä TGunin kanssa jännitävä purkin haku reissu. Aluksi saavuttiin geomobiililla pihapiirin viereen johon jätettiin auto parkkiin. Autosta noustuamme huomasimme päätalossa olevan jonkinmoiset pirskeet ja ihmisiä tupakalla oven edessä, gepsiä tutkailtuamme totesimme että purkki on tuolla sisäpihalla.
Tovi siinä mietittiin ja päätettiin kiertää päätalon taakse, mutta päätettiinkin vaihtaa suunnitelmaa sillä talon takanakin sijaitsi ikkunoita, josta meidät olisi voitu nähdä.
Lopulta päätettiin mennä autotietä pitkin erään talon taakse josta koitettiin oikaista purkkille kun gepsi ei osannut antaa täysin oikeata suuntaa, lopulta kun olimme kiivenneet pikku aidan ylitse huomasimme erään ihmisen tulleen tupakalle ja käveli uhkaavasti päätalon kulmalle josta on näkö yhteys meihin pihan toiselle puolelle onneksi ei nähnyt meitä sillä olimme pukeutuneet mustiin ja nojasimme talon seinämää vasten niin paljon kun pystyimme. Heti kun jästi oli mennyt pois näkökentästämme kiipesimme takaisin aidan toiselle puolelle ja koitettiin kuikuilla koska voitaisiin juosta seuraavan talon taakse (lähemmäksi nollapistettä) samassa kaksi muuta jästiä oli tulleet tupakalle ja toinen niistä oli kasvot meihin päin... odotin vain että jästi kääntäisi selkänsä meitä päin, jotta päästäisiin juoksemaan talo väli.
Yhtäkkiä toinen jästeistä käänsi katseensa meitä kohti ja olin täysin varma että hän kuuli toisen jästin sanoneen että "tuolla on joku?" ja siinä samassa ampaistiin TGunin kanssa autotielle pakoon ja juostiin se auton tien päähän alas.
Siellä käveltiin kävelykatua eteenpäin ja jälleen koitettiin toisesta suunnasta päästä lähemmäksi kätköä. Lopulta menimme pimeässä puskassa lähemmäksi nollapistettä olevaa taloa kohti ja kun olin melkein päässyt puskan reunalle väijymään TGun hihkaisi äkkiä että pitää mennä matalaksi kun näki minun etenevän vain enkä ollut huomannut jästiä joka käveli autolleensa, siinä äkkiä menin matalaksi ja huokasin helpotuksesta että ei jästi nähnyt meitä.
Hän odotti hetken ja otti kaksi jästiä kyytiin ja poistuvat paikalta, odotin sopivaa hetkeä juosta lähimmän talon taakse ja tarkistamaan näkyykö sisäpihalla ketään, sitten ampaisin äkkiä talon viereen makaamaan kylmälle maalle ja tarkkailin tuleeko pihalta ketään parkkipaikalle päin ja TGun ampaisi hetken päästä minun taakseni. Katsoin gepsiäni ja totesin että tässä lähellä sen pitäisi olla ja sitten hetken päästä kun TGun oli spottanut purkin piilostaan niin siinä samassa huomasin jästin kävelevän talon reunaa pitkin kohti meitä ja sain äkkiä hihkaistua TGunille että valo pois ja piiloon.
Siinä hetkessä kierähdin talon alle makaamaan ja toivoin että jästi ei tulisi tänne. Huomasin että hän oli melkein kulmalla ja näkisi meidät jos emme piiloutuisi TGun näki mitä tein ja syöksyi talon alle juuri samalla hetkellä kun humaltunut jästi tuli kulman takaa talon taakse.
Jästi lähestyi uhkaavasti meitä ja olin varma että meidät oltiin nähty ja joku tulisi tarkistamaan tilanteen, lopulta jästi oli 2 metrin päässä minusta ja olin varma että hän kyykistyy kurkatakseen talon alle ja olin päättänyt että jos niin tekee sokaisen hänet ja juostaisiin pakoon. Olo oli sillä hetkellä kuin elokuva sankarilla tai pikku pojalla samaan aikaan.
Jästi lopulta kääntyi kohti talon seinustaa ja päättikin tyhjentää rakkonsa siihen, siinä oli meinaan pokassa pitelemistä, lopulta jästi hoiperteli pois ja pääsimme talon alta pois ja takaisin loggaus puuhiin ja sen jälkeen poistuimme paikalta.
Tämä oli kyllä paras kätköily fiilis tähän mennessä.
TFTC
Että sellainen reissu tuli tehtyä näin Halloweeninä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti